keskiviikko 17. helmikuuta 2010

La salciha de Francfort (nakki)

Kuinka paljon iloa voikaan ihmisen päivään tuoda lautasellinen keitettyjä perunoita ja nakkikastiketta? No, vastaus on, että äärimmäisen paljon.



Jo alkoi kipeä olokin väistyä, kun sai maistaa kotoisaa ruokaa! Luulin, että täällä tulisi syötyä vain kaikkea espanjalaista, mutta ilmeisesti koti-ikävä laittaa kokkaamaan kotimaista perusruokaa. Ehkä ensi viikolla teen mämmiä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti